Kuluvan viikonlopun aikana ohjelmaan on kuulunut lähinnä kanoottien ja asiakkaiden kuskaamista Oulankajoelle. Melomaankin on siinä sivussa ehtinyt, tosrtaina viiva perjantaina meloin tuon Oulankajoen alaosan Kiutakönkään alta tuonne rajayöhykkeen tuntumaan asti Jäkälämutkaan, mikä onkin kaikkein suosituin pätkä melottavaksi. Tänään kävin sitten Käylän Salen työporukan kanssa melomassa noin puolet tuosta samaisesta pätkästä, eli eiköhän tuohon jokeen pikkuhiljaa tule tuntumaa.

Tuo kanoottikuskaushomma on kyllä kuin suoraan Jyväskylän suurajoista, sillä tiet tuolla jokivarren pikataipaleella ovat kapeita ja kuoppaisia ja kiemurtelevatkin lähes samaan malliin kuin Oulankajoki. Vauhti ei ehkä yllä ihan wrc-tasolle, mutta toistuvat läheltä-piti-tilanteet muiden kanootinvuokraajien kärryjen kanssa ja ajoneuvon hallinnan täydelliset menetykset kompensoivat onnistuneesti vauhdissa hävittyä vaaran tuntua. Lisäksi firman vuoden 92 mitsubishin vielä alkuperäinen pakoputki pitää sen kuulosta möläkkää, että enköhän sen johonkin kuoppaan tiputa vielä enne juhannusta. Eipähän tarvi keksiä asiakkaille puhumista kun ne ei kummiskaan mitään kuule kaiken sen pärinän yli. Vaan mukavaa hommaahan tuo on, ainakin vielä kun ei tarvi ihan tuli persiin alla paahtaa. Saa nähdä millaista se on sitten heinäkuulla, kiireistä vissiin. Aika paljon tuota hommaa keventää viikolla tulleet uudet kanootit, jotka on kymmenisen kiloa firman vanhoja purkkeja kevyempiä. Näillä uusilla on painoa mallista riippuen 28-30 kiloa, eli niitä saa kammettua auton katolle ja kärryyn yksinkin melko siedettävästi. Jos ihan noiden vanhojen kanoottien kanssa pitäisi touhuta niin varmaan välilevyt pullistelisi melko taajaan.

Ensimmäinen varikkokäyntikin sattui tälle päivälle, nimittäin joku onneton meni puhkomaan autosta takarattaan. Onneksi tämä kumminkin sattui vasta päivän päätteksi kun ajot oli ajettu. Tai vaihtoehtoisesti rälläsin pelkällä vanteella koko reissun, mene ja tiedä. Joka tapauksessa sai sitten kaikessa rauhassa nakata alle vararenkaan, johon muuten turvauduttiin ensimmäistä kertaa koko firman yhdeksänvuotisen olemassaolon aikana. Ja minä olin kuskin hommissa kunnolla vasta toista päivää. Mutta eikö ne kaikki kovimmat rattimiehet hajotakin eniten autoja, onhan Räikköseltäkin muutama mersu uran aikana radan varteen levinnyt ja näyttääpä tuo Suomussalmen hurjakin tekevän aika pahaa jälkeä rellullansa tuolla Kanadassa paraillaan!

Kommentoikaahan, rakkaat lapsukaiset, taas urakalla. Kohtahan meikäläisen blogi jo syrjäyttääkin irc-gallerian maan johtavana nuorison kohtauspaikkana!